Ruotsi on maa, jolla on pitkä ja rikas kirkkohistoria. Kristinuskon saavuttua 800-luvulla kirkko on ollut keskeisessä roolissa ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Nykyään Ruotsin kirkollinen organisaatio on jaettu stift (hiippakunnat) ja församlingar (seurakunnat), jotka toimivat pohjana kirkon toimintojen järjestämisessä ja hallinnassa. Tässä artikkelissa syvennymme näihin rakenteisiin ja siihen, miten ne muokkaavat kirkollista maisemaa Ruotsissa.
Sveriges stift: Yleiskatsaus
Stift on kirkollinen hallinnollinen yksikkö, jota johtaa piispa. Ruotsi on jaettu 13 stiftiin, joista jokainen kattaa maantieteellisen alueen, joka koostuu useista församlingarista. Ruotsin stiftit ovat:
Piispa, joka on stiftin johtaja, on kokonaisvastuussa kirkon toiminnan valvonnasta ja edistämisestä stiftissään. Stiftin tehtäviin kuuluu muun muassa pappien ja diakonien tukeminen ja kouluttaminen, församlingarien työn koordinointi sekä vastuu kirkkorakennuksista ja hautausmaista.
Församlingar: Kirkon paikallisyksiköt
Församling on paikallinen kirkollinen yksikkö, jossa kirkon toiminta toteutetaan ja hallinnoidaan. Ruotsissa on noin 1500 församlingia, jotka ovat maantieteellisesti määriteltyjä yksiköitä ja joita johtaa kyrkoherde (kirkkoherra) ja församlingsstyrelse (seurakuntaneuvosto). Församlingien toiminta rahoitetaan pääasiassa kirkollisella jäsenmaksulla, jota Ruotsin kirkon jäsenet maksavat.
Proudly powered by WordPress